Author: taavi

Maiseman hahmotus:

ICT (Information and Communications Technology) yhdistettynä esim. Michael Porterin ajatukseen kilpailusta ja etenkin siinä toisinaan esiintyvään “Substitutor” ilmiöön on hyvä lähtökohta. Tavallisessa kilpailussa, mitä esim. ekonomistit yleisimmin mallintavat on kyse tasapainosta toimintapisteen ympärillä. Siinä kilpailijoiden keskinäiset suhteet vähän vaihtuvat inkrementaalisten muutosten vuoksi. Kilpailuun voi tulla myös uusia toimijoita, mutta jos ne eivät kyseenalaista kilpailun pelisääntöjä, dynamiikka ei juuri muutu. Samoin toimittajien ja asiakkaiden neuvotteluvoima muuttuu edestakaisin johtuen milloin mistäkin pienestä asiasta aiheuttaen pientä värinää tasapainon ympärillä.  Tämä kaikki on meille kaikille tuttua. Sama ilmiö toistuu kansallisvaltioiden tasolla, joissa tämän kilpailudynamiikan syklisyyttä hallitaan keynesiläisittäin keventämällä tai lisäämällä kuormaa koneistoon (verot ja palvelut) ja tietenkin myös antamalla koneistolle pieni ryyppy silloin tällöin, siis velkarahaa.

Substitutor tyyppinen kilpailija on sitten kokonaan toinen asia. Tällainen kilpailija ei tule kilpailuun olemassa olevilla ehdoilla vaan tuo kentälle sekä uusia näkyviä asioita, tuotteita ja palveluita ja sen lisäksi tuo kokonaan uudet pelisäännöt, usein vielä niin, että jos ne hyväksytään, koko aikaisempi kilpailu tai bisnes tulee mahdottomaksi, epärelevantiksi. Ja tästä seuraa, että aikasemmassa kilpailussa koneistonsa huippuvireeseen virittäneet toimijat ovat niitä, joille muutos on kaikkein hankalin. Keynesin sijasta tässä tilanteessa pitää kuunnella Schumpeterin koulukuntaa ja muita hänen jälkiään kulkevia ja kuunnella, mitä he sanovat tällaisesta luovasta tuhosta. Tuho on tällaisessa tilanteessa melko varma, mutta uuden arvon synnyttäminen ei yleensä onnistu vanhoilta pelaajilta, toisinaan ei oikein keneltäkään, etenkin jos esim. lainsäädäntökehikko estää uuden toimintatavan. Uuden toimintatavan pitää tietenkin on monella tapaa parempi kuin vanha, jotta murros oikeasti tapahtuu. Usein näin on, mutta ei aina. Huteja syntyy, mutta ne kyllä kuolevat nopeasti pois. Oleellista on hahmottaa ne tulijat, jotka muuttavat maailmaa pysyvällä tavalla. Niistä emme pääse eroon. Ideallisista tietenkin itse olla tällainen oikeassa oleva radikaali innovaattori, niin yritys kuin valtiollisellakin tasolla.

Nämä kaksi erilaista tilannetta on äärimmäisen tärkeää hahmottaa oikein, koska tilanteisiin kuuluvat korjaavat toimenpiteet ovat pääsääntöisesti hyvin erilaisia. Kaikki tilanteet vaativat kyllä koko ajan jotain korjaamista, siis vaikkapa regulaation viilaamista, mutta viilaaminen on hyödyllistä vain jos tietää ja tunnistaa tilanteet oikein. Muuten se saattaa olla äärimmäisen vahingollista. Luovan tuhon sijaan syntyy silloin vain tuho, jonkinlainen limbo-tilanne, missä vanha malli ei enää tyydytä ihmisten tarpeita ja uutta mallia ei päästä rakentamaan, koska erinäiset vanhat ajatukset sen estävät. Tämä saattaa kuulostaa tutulta, ehkä.

Kurkistus konepellin alle:

ICT on samanlainen GPT (General Purpose Techology) kuin esim. polttomottori on takavuosina ollut. Polttomoottorin aiheuttamia
muutoksia yhteiskunnassa on monia, oikeastaan valtavasti, sitten 30 luvun, jolloin polttomoottorit tulivat laajaan käyttöön. Traktorit muuttivat maanviljelyksen (ja saivat maalaisväestön etsimään uutta vaihtoehtoa tehtaista ja kaupungeista). Autot muuttivat yhteiskuntarakenteen ja lentokoneet loivat perustan globaalisuudelle (mitä ICT nyt puskee eteenpäin)… Muutamia mainitakseni. Muutos yhtä kaikki on ollut mahdottoman iso ja mitään tällaista ei olisi tapahtunut ilman polttomoottoria ja sen alla olevaa teknologiaa.

ICT tekee meille nyt saman tempun, tietenkin eri tyylillä. Suurimmat yksittäiset muutosvoimat tällä kertaa ovat:

1. Atomien ja elektronien sijaan bitit ovat arvonluonnin perusta. Bittien aineettomuudesta johtuen syntyy sitten koko joukko perustavaa laatua olevia muutoksia. Esimerkiksi aineettoman Informaation siirto ja kopiointi on käytännössä ilmaista (suhteessa siirrettävään arvoon)

2. Kustannusten romahduksen syynä on puolijohdeteknologian ja digitaalisen signaalinkäsittelyn kehittyminen, jotka molemmat ovat parantaneet suorituskyky/hinta  suhdetta (on jotain läheistä sukua tuottavuudelle) eksponentiaalisesti viimeiset 50 vuotta (ns. Mooren laki). Tämä kehitys on oikeastaan täysin käsittämätön juttu. Ei ole helppoa tai edes mahdollista löytää toista vastaavaa historiassa. Siksi ICT aiheuttama muutospaine on isompi kuin mitä koskaan on ollut historiassa.

3. Tämän rinnalla keksittiin uudelleen ns. alusta talouden toimintamalli. Tämä tapahtui rinnakkain sekä tekniikan puolella että arvoketjujen osalta, osin päällekkäin tuossa viime vuosituhannen lopulla,  -90 luvulla. Internet ja WWW ovat tässä keskeisiä ajatusmalleja ja teknologioitakin. Tietokoneet ja erityisesti ohjelmoitavuus ovat oleellinen osa tätä toimintamallia (vaikka ohjelmistoilla on iso vaikutus ilman alusta-ajatteluakin). Alustamalleja on montaa erilaista tyyppiä, mutta se läpimurron aiheuttama ajatus lienee syntynyt Berkeleyssä ja sitä ensimmäisenä toteutti menestyksellä Google. Kyse on ns. kaksipuoleisesta markkinasta ja sen myöhemmistä versioista, Multi-sided ja Multiple Multisided market rakenteet. Googlen muuttuminen Alphabet Inc:ksi ja nyt Facebookin muuttuminen Meta.com:ksi kuuluvat tähän viimeisimpään ja voimakkaimpaan luokkaan. Muut seuraavat perässä.

Näistä radikaaleista, teknisesti kokonaan uusista, sosiaalisesti uudelleen löydetyistä keksinnöistä yhdessä on syntynyt tämä moderni digitaalinen alustatalous.

Euroopassa tätä kehitystä on ihmetelty.. ja merkittävin saavutus lienee Jean Tirolen saama taloustieteen Nobel siitä, että hän on tämän mallintanut ekonomistin termeillä. Muuten EU on kyllä pudonnut kelkasta lähes täydellisesti. Juhlittu GDPR (General Data Protection Directive) on sinällään tarpeen, mutta nyt se aiheuttaa suhteellisesti isompaa päänvaivaa pienemmille perässä tuleville toimijoille (siis meille) kuin jo pitkällä oleville vahvoille toimijoille (heille). Suhteellisesti Euroopan kilpailukyky luultavasti laskee eikä parane GDPR:n vuoksi, niin tarpeen kuin se joka tapauksessa onkin. Liian vähän liian myöhään. Sen lisäksi tarvittaisiin kipeästi paljon muitakin asioita tapahtuvaksi. EU:ssa ja Suomessa me emme ymmärrä tätä “amerikkalaisten” yritysten toimintatapaa. Se on meistä liian erilainen kuin mihin on totuttu. Täsmälleen näin se onkin ja siksi se on nyt edes pystyttävä hahmottamaan.

Alusta-ajatus ei itse asiassa ole täysin uusi. Kuulin jostain, että muinaisen Silkkitien kaupungit (jossain Persian ja Babylonin tienoilla) toimivat tämän saman alusta mallin sääntöjen mukaisesti jo kauan sitten.

Miltä tuntuu ratin takana ja pelkääjän paikalla ?:

Ehkä vielä muutama rivi tämän meille nyt ongelmalliseksi koetun toimintavan ominaisuuksista.

1. Kustannukset. Tekniikan aiheuttama kustannuseroosio tuli jo mainittua. Toinen kustannuksiin liittyvä asia on alusta-toimijan rooli vain koordinoivana (informaation “omistajana) toimiminen. Hän ulkoistaa kaiken muun tekemisen muille. Viimeaikainen keskustelu Wolt alustan ympärillä on juuri tätä. Tällainen toiminta johtaa myös osaltaan kokonaiskusnnusten radikaaliin laskuun, ei vain siksi, että jalkatyötä tekevät lähetit saavat huonon korvauksen tekemästään työstä, heille maksetaan vain siitä mitä he tekevät ilman työnohjaukseen liittyvää lisäkustannusta. Korvaus ei itsessään ole edes niin pieni, vaan korvauslogiikka on kovin erilainen. Siinä syytyy vastuuta läheteille, minkä monet heistä kokevat myös valtana ja vapautena. Tämä erilainen toimintamalli johtaa syvempään työnjakoon, erikoistumiseen ja viime kädessä parempaan tuottavuuteen. Toki, on selvää, että Wolt lähetit tarvitsevat myös keskinäistä yhteistyötä, organisoitumista, mutta niin, että alustatalouden perustoiminta ei kärsi. Tässä on haaste nykyiselle AY toiminnalle, miten pitää huoli lähettien kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista alusta talouden aikana. On selvää, että perinteisissä yrityksissä käytetyt sopimukset eivät ole relevantteja, koska perinteiset yritykset eivät muutenkaan toimi alustatalouden logiikan mukaan.
(Tästä pitää kirjoittaa lisää myöhemmin)

2. Materiaalisen ajan termejä ovat olleet suuruuden ekonomia ja sen osana standardointi ja käyttäjien kohderyhmät. Näillä on pyritty optimoimaan tasapaino suhteessa valinnan mahdollisuudet/ variaatioiden aiheuttamat kustannukset. On tiedetty, että tämä ei ole optimaalista, mutta parempaankaan ei ole pystytty. Digitaalisten palveluiden alla oleva teknologia mahdollistaa nyt täysin eri toimintapisteen. Voidaankin sanoa, että digitaalisissa palveluissa täydellinen differentioiti, siis ihan jokaiselle ihmiselle juuri hänen preferoimansa palvelut onkin enemmän sääntö kuin poikkeus. Oppikirjan mukaan tämä maksimoi kuluttajan tai kansalaisen käsityksen palvelun arvosta hänelle ja siksi hän on valmis vaihtamaan aikaisemmista palveluista tähän uuteen ja vielä maksamaan enemmän kuin vain segmentointiin perustuvista palveluista.

3. ICT mahdollistaa myös sen, että palvelun tarjoajat saavat täysin personoitua tietoa palveluiden käyttäjistä. Aikaisempaan verrattuna tästä syntyy huikea ero. Tämä tietenkin mahdollistaa palveluiden nopeasti kehittyvät uudet toiminteet, mikä edelleen lisää niiden arvoa käyttäjille. Mutta sen lisäksi tällainen tieto mahdollistaa, että palvelun tarjoaja voi tunnistaa kunkin käyttäjän maksuhalukkuuden ja voi myös hinnoitella tuotteensa yksilökohtaisesti. Joku voisi sanoa että tässä on kyse price diskriminoinnista, mutta koska palvelut ovat usein erilaisia, tilanne ei ole niin selvä. Olin kuulemassa, kun tätä kysyttiin jokin aika sitten silloiselta EUn komission pääekonomistilta, Thomaso Valletilta. Hänen yksinkertainen vastaus oli, että alustatalous on helppo juttu. Aikaisemmat ajatukset pätevät, kunhan markkina määritellään oikein. Jokainen ihminen on oma markkinansa. Tässä on lähes ylittämätön haaste Suomen SOTE soppaa ajatellen.

Mutta tämä ei edes pääty tähän. Pitää vielä lisätä näiden kaikkien jo mainittujen asioiden yhteisvaikutuksena syntyvät verkostot ja niiden synnyttämä lisäarvo, se niin sanottu verkostovaikutus. Tämä näkyi jo aikanaan siinä että puhelinverkon lisäarvo oli selvästi isompi kuin yleisradiotoiminnan. Nyt IOT (Internet of Things) aikana nämä ns. verkostovaikutukset ovat räjähtäneet pilviin… ja niiden arvo sekä käyttäjille (yhteiskunnan muutosvoimana kuluttajien preferenssien kautta) että ehkä vielä enemmän palveluiden tarjoajille (muutosvoimana markkinavoiman kautta) on tähtitieteellinen. Ei ole ihme, että joidenkin yritysten market cap on tänään mitä on. Siinä ei ole ilmaa, se on tätä kaikkea mitä tässä kuvasin.

Synteesi?:

Nyt ehkä on aika palata peruskysymykseen kansallisvaltion roolista, veroista, palveluista jne. ja siitä kilpailun paineesta mitä nämä isot alusta-yritykset ja koko alustamallinen toiminta meille nyt aiheuttavat.

Jospa aloittaisin tämän pohdinnan sanomalla, että 100 vuotta sitten kansallisvaltion toimintalogiikka oli itse asiassa varsin lähellä noiden Silkkitien kaupunkivaltioden toimintalogiikkaa… ei sama, mutta paljon samoja piirteitä. Kansallisvaltio lähinnä antoi turvallisen alustan ihmisille ja yrityksille toimia, mutta osallistui melko vähän toimintaan omilla resursseillaan. Juuri niin, kuinka alusta nytkin toimivat. Kansallisvaltion toimintamalli ei ole muutenkaan kovin kaukana kaksi- ja oikeastaan multiple multisided market toimintamallista, missä toimintojen eri “puolet” tulevat yhteen kansallisvaltion ohjauksen alla, mukaanlukien resurssien tasapainottaminen “puolien” välillä. Verotus subsidointi ja sosiaalipalvelut tekevät tätä kansallisvaltiossa, mainostukseen liittyvä informaation hallinta ja sen antaminen “ilmaiseksi” “puolilta” toisille Google hakupalvelussa ovat systeemisesti hyvin lähellä toisiaan. Ei ole niinkään kaukaa haettua, että kaikki nämä kolme, silkkitien kaupungit (ja myös myöhemmin Venetsia jne.), alkuaikojen kansallisvaltiot ja
nykyiset digitaaliset alusta-yhtiöt noudattavat samaa ketterää ja skaalautuvaa toimintamallia. Nykyisten kansallisvaltioiden toimintamalli on paljon pidemmällä tällä kehityskaarella. Siihen on kertynyt kaikenlaista lisätoimintaa, alusta-toimijasta on tullut osa kaikkea ja näin kyse ei enää olekaan alusta vaan tällainen tomija kilpailee suoraan niiden kanssa, joiden toimintaa sen alunperin piti vain mahdollistaa, tukea ja suojella. Amazon on itse asiassa varsin pitkällä tällä tiellä jo ja onkin kiinnostavaa nähdä, millaiseksi sen kehitys kehittyy jatkossa. Amazon on jo jossain mielessä valtio valtiossa.

Kun arvioimme havaitsemiamme ilmiöitä, pitää olla herkkänä sille, mikä loppupeleissä on kuluttajan tai kansalaisen etu ja preferenssit.  Usein meillä sekoittuu tähän muut preferenssit, joita meille tulee mieleen, kun mietimme asioita organisaation näkökulmasta. Silloin kansalaisen ja kuluttajan preferenssit unohtuvat ja katsommekin asioita rakenteiden kilpailuna rakenteita vastaan, siis vaikka kansallisvaltioden kilpailuna keskenään, mutta myös kenties alusta-yrityksiä vastaan. Tämä ei saa hämärtää tärkeimpiä prioritettejä, kuluttajan ja kansalaisen näkökulmaa. Ihmisen pitää olla keskiössä, ei vain objektina vaan subjektina.

Digitaalinen alusta-tyyppinen toimintamalli on täysin ylivoimainen kilpailija savupiippuajan segmentoidulle, materiaan perustuvalle ajattelulle, josta on pala palalta tulossa epärelevantti. Ilman että ymmärrämme tämän pelin syvällisesti, meille ei ole torpparitaloutta kummempaa roolia tarjolla. Talollisina, eikä edes tytäryhtiötalouksina emme tässä pelissä pysy vain vähän tätä vanhaa systeemiä tukemalla. Vanhat jutut ne eivät kelpaa, jos ja kun vaihtoehtona on yllä kuvattu alustatalous.

Olisi minusta tärkeää, että olisimme oma herramme tässä tämän hetken Onnelassa, täällä Pohjan perillä. Näin ei tule tapahtumaan mitenkään automaattisesti. Edelliset sukupolvet ovat sotansa sotineet. Tämä on se meidän taistelu.. pääasiassa omia luutuneita ajatuksiamme vastaan.

Tätä schumpeteriläisyyden innostamaa uutta maailmaa ei pystytä haastamaan keynesiläisillä opeilla. Murrosta voidaan toki viivyttää, mutta olemme
jo nyt yli 20 vuotta olleet sotkussa omien ajatustemme kanssa. Aika alkaa valumaan käsistämme. Tähän kun vielä lisää, että nämä digitaaliset alustat pitää nyt valjastaa ratkaisemaan meidän seuraavat isot haasteet, kuten ilmaston muuttuminen. On täysin välttämätöntä ymmärtää miten tämä uusi systeemi toimii ja sen lisäksi vielä pitää osata valjastaa se meidän oman tahtomme mukaan ja meidän unelmiamme toteuttamaan. Valjastaminen ilman ymmärrystä ei taatusti toimi.

Ehkä tämä keskustelu tässä nyt meinaa lähteä ylikierroksille. Tarkoitus ei ole moittia jo käytyä keskustelua vaan herätellä katsomaan asioita syvällisemmin ja kurkistamaan myös konepellin alle. Mitä oikeasti on tapahtumassa, on edellen hyvä kysymys. Teknologia-putkessa on tulossa tekoäly, kvanttikoneet ja monet muut ihmeellisyydet,  jotka tätä kehitystä edelleen kiihdyttävät.

Mahtava tulevaisuus on käsiemme ulottuvilla, mutta osaammeko tarttua siihen ja tehdä siitä sellainen kuin haluamme, ei ole helppo nakki. Juuri siksi tarvitaan kaikkia mahdollisia ajatuksia, tässä yksi ehdolle.

Vuosimiljoonia ihmiset ja jotkut eläimetkin ovat käyttäneet erilaisia työkaluja omien fyysisten rajoitustensa poistamiseen. Tätä on pidetty luonnollisena asiana kunnes työkalujen kehittyminen saavutti rajan, missä koneista alkoi tulla kilpailijoita ihmisille. Kehruu-jenny oli yksi näistä ensimmäisistä huolta herättäneistä koneista. Kehruu-jenny oli keksintö, joka monisti rukin ja näin korvasi monta rukin käyttäjää yhdellä, yksinkertaisempaa työtä tekevällä kammenpyörittäjällä. Rukkihan oli vuorostaan mekanisointi tuhansia vuosia vanhalle keksinölle, värttinälle. Miksi kehruu-jenny aiheutti niin suurta huolta, mutta rukki ei ?

Yksi selitys liittyy varmastikin työn luonteen muuttumiseen. Kehrääminen muuttui käsityöstä koneelliseksi. Siihen liittyvä inhimillinen työpanos koettiin vähäarvoisemmaksi. Ehkä toinen, jopa merkittävämpi syy huoleen ilmaantui, kun kehruukoneet varsin pian liitettiin isoksi koneistoksi, jota pyöritti toinen, vielä merkittävämpi keksintöjen kasauma, höyrykone. Ja etenkin akselia pyörittävä höyrykone, jonka pyörimisnopeutta voitiin säätää. James Watt ja kumppanit olivat kehittäneet laitteen, joka ensimmäisen kerran historiassa pystyi tekemään päätöksiä nopeammin ja paremmin kuin ihminen. Siihen asti hyörykoneenseen virtaavan höyryn paineen säätö oli ollut iso ongelma ihmiselle. Keskipakoventtiilillä saatiin aikaan tasainen käynti kuormasta riippumatta, automaattisesti. Todella suuri hyppy ihmiskunnalle.

Mekaaniset koneet ovat sittemmin kehittyneet monin tavoin. Kaivinkone on mekaaninen jatke ihmisen omille luille ja lihaksille ja se toimii samoilla pelisäännöillä, helposti ymmärrettävällä tavalla. Sen sijaan, kun lentokoneeseen pyrittiin ottamaan oppia lintujen lentotekniikoista, epäonnistuttiin perusteellisesti. Ihmiselle käyttökelpoinen, mekaniikaan ja aerodynaamiikkaan nojaava lentäminen piti kehitellä uudelta pohjalta, mikä on aiheuttanut pelkoa ja epäuskoa koko lentokoneiden olemassa olonsan ajan. Lentäminen on epäluonnollista ihmiselle. Vaikkakin myös melkoinen hyppy ihmiskunnalle.

Kehitys on sitten kehittynyt yhä nopeammin ja pala palalta lähes kaikki ihmisen aistit ja kyvykkyydet ovat saaneet teknisen ehostuksen, telefooni kuulon ja televio näkökyvyn rajoitusten poistamiseen ja viimeksi eksoskeleton lihasten, luiden ja liikehermoston vahvistamiseksi tai jopa korvaajaksi. Pääsääntöisesti näitä keksintöjä on pidetty hyvinä ja hyvinvointia lisäävinä.

Miksi sitten tekoäly on meille niin vaikea käsitellä, ymmärtää ja hyväksyä arkipäiviämme auttamaan ? Kuten lentokone ei ole lintujen kaltainen, myöskään tekoäly ei pohjaudu ihmisen omaan biologiaan. Se on jotenkin vieras ja pelottava. Koiran tai apinan älykkyyden hyväksymme, mutta emme koneen.

Olemme tottuneet siihen, että asiat ovat meidän itsemme hallinnassa ja päätösvallassa. Erilaiset koneet ovat vain vähäisessä määrin toistaiseksi vieneet meiltä päätösvaltaa, mitä nyt auton vakionopeuden säätäjä vähän, 200 vuotta höyrykoneen keskipakosäätäjän jälkeen. Näihin me olemme tottuneet. Mutta me emme ole tottuneet siihen, että vaikeampien asioiden, kuten hahmontunnistamisen, puhutun kielen transskriptioinnin tai ihosyövän tunnituksen tekisi kone ja vielä ihmistä paremmin. Vielä enemmän meitä huolestuttaa se, että koneet tekisivät reaaliaikaisia peruuttamattomia päätöksiä, kuten itsekseen ajavia autoja ohjaava tekoäly tekisi.

Kuitenkin koneiden ja ihmisten toiminnassa on kiinnostavia samankaltaituuksia enemmän kuin tulemme ajatelleeksi. Ehkä voit tunnistaa seuraavan tilanteen: Olet suuressa kansainvälisessä konferenssa, jossa ihmiset keskustelevat monilla eri kielillä. Koitat seurata keskustelu sinulle vieraalla kielellä ja huomaat kuinka taustamelu häiritsee herkästi kuullun ymmärtämistä. Samalla kuulet jostain etäältä keskustelua omalla äidinkielelläsi ja ihmeeksesi huomaat, että saat siitä selvää helposti, melusta huolimatta. Näin toimii myös korrelaattoripohjainen radiovastaanotin, esimerkiksi GPS navigaattorissa. Se vertaa kaikkea kuulemaansa signaalien summaa tunnettuun koodiin ja vastaanottimen korrelaattorit kaivavat juuri sen oikean signaalin esille, kaikkien muiden joukosta.

Jos tekoälyä vertaa ihmisen oppimiin hahmontunnistustapoihin, niin voikin huomata, että koneoppivat järjestelmät ovat kuin ihmisen rutiiniksi asti oppimat toiminteet, kuten vaikkapa tuttujen kasvojen tunnistaminen ihmisjoukosta tai kitaralla nuotiolaulujen säestäminen. Nämä tapahtuvat ilman mitään ajattelua, intuitiivisesti. Koneoppivien järjestelmien opettaminen on hidasta ja vaatii paljon sekä koneelta, että sitä opettavalta ihmiseltä, ihan niinkuin se kiratan soiton oppiminen. Mutta kun deep learning koneen korrelaattorit on saatu asettumaan, niiden läpilaskeminen on helppoa, laskennan tulos saadaan selville nopeasti

Tekoälyä kutsuaan englanniksi AI:ksi, Artificial Intelligence. Sen oikeampi nimi pitäisikin ehkä olla AI, Artificial Intuition.

Kun mietimme, mitä asioita oikeasti emme halua jättää tekoälyn päätettäväksi, voisi jonkinlaisen hahmotuksen saada aikaan kysymällä, mitä asioita emme halua jättää ihmisenkään päätettäväksi, jos päätös on puhtaasti intuitiivinen. Joitain, mutta ei kaikkia. Todellista viisautta tai luovuutta vaativat asiat eivät ratkea intuitiolla vaan niihin tarvitaan pohdintaa, eri vaihtoehtojen monipuolista vertailua, skeaario-ajattelua, kokeiluakin. Daniel Kahneman puhuu erikseen nopeasta, intuitiivisesta ja hitaasta, loogisesta ajattelusta. Ehkä päinvastoin kuin monesti ajatellaan, tekoäly ei ole korvaamassa hidasta, loogista ajattelua vaan pikemminkin tekoälyn täysin automaattisesti toimivat sovellukset löytyvätkin alueilta, joissa ihminen on perinteisesti tehnyt intuitiivisia päätöksiä.

Toki, tekoäly voi olla ja onkin verraton tukiäly meille asioissa, joissa laajoista aineistoista pitää löytää tukea ihmisen tekemälle loogiselle päätökselle. Tällainen ihminen viimeisenä, ylinpänä päättäjänä ei yleensä aiheuta niin paljon huolta, vaikka tekoäly tukiälynä siinä olisikin mukana. Hyväksymme tekoälyn käytön, kunhan ihminen on siellä varmistamassa että päätös on kaikin puolin hyväksyttävä.

Kiinnostavaksi kysymykseksi jätän huomion, missä Kahnemanin mukaan emootioiden tulkinta on nopeaa, kuten intuitioidenkin käsittely. Onko niin, että tekoäly tunkeutuu meidän elämään myös tunteiden alueella. Onko meille intuitiivisesti haastavaa hyväksyä tekoälyn laaja käyttö juuri tällaisen hahmotuksen vuoksi, eikä vain siksi, että se saattaa haastaa meitä ruutiinien suorittajana, kuten kehruu-jenny.

Pohdintoja Padasjoella, sateen sattuessa sisätiloissa…

It is Christmas eve 2020. There is no snow, it is just raining day after day. The Virus has been around now for one year and the whole world has changed dramatically. But it is still Christmas, the season of traditions, silence, except Christmas carols, and the mandatory isolation has force many families to come together, with no possibilities to escape Finland and to fly over to sunny beaches of Thailand or Hawaii. This is challenge and an opportunity. It is challenge to those who can’t join their families, older people, like my father, Anselmi 96, living in his house alone. And it is a challenge to those, many of us, who have not lived together for many years and now we need to know how to tolerate each other’s personalities for a few days, at least. But more, this is an opportunity to go back to basics, keep the connections by using technical means, and to re-build the relations with care and love.

The past year has not been the most fancy one. Definitely not. And it is not over yet. However, the new year 2021 has now many promises. There are many things we should be looking forward to. For sure, not all the global problems will not fade away but with some luck (and vaccine) the new year has all the possibilities to be much better.

Each person, each family have their own situations. There is no averaging on personal matters. Taking this into account, I still wish Happy, Peaceful Christmas time to all my family members, friends, and everybody who might end up reading these lines.

Normally, I do not make public political statements but times, they are a-changing and it is important to make up one’s mind and have reasonable arguments on various issues.

Today we have had a busy day, the annual tax data was made public in Finland. This is a funny tradition that some people take too seriously. As far as I’m concerned, I would vote for full transparency for all money transfers between public actors, the state and municipalities, and the ordinary private people, including also the support money the public actors distribute. I do not mean that all the metadata should be released but the annual consolidated figures only. And all the details should be made available to the people themselves.

I believe the night may be even busier. The people in the USA are making a big decision by electing either Biden or Trump to the White House for the next 4 years.
Personally, I do not quite understand that such a great nation is not able to find any younger candidates. In Finland we have prime minister, a female prime minister who was only 34 when she took over the office. For the US election, I do not want to make predictions even if it looks rather clear that Biden is leading. Anything can happen in such a big country with such a complicated election system. We have been able to observe the actions of Trump’s administration for almost 4 years now and in many ways I believe that from now on things will only gets worse. The way he has acted in covid case is a disaster. I do not want deny his achievements for instance in exposing Europe’s high dependency on the US military power or making noise on questionable geopolitical ambitions of China. But I think he has shown his pro’s and con’s and the balance look quite bad. America is not any Greater than it was 4 years ago, quite opposite. The US people should say: You are fired.

IMHO, I wish, we could normalize our life, get rid of covid, get rid of populism, get rid of all bad behavior in ourselves, too. The recent developments do not look too good. Anywhere. On the other hand, our difficulties, if we compare those to the problems of the previous generations, so far, our problems are small, very small. So many things are much better today than, say 50 years ago, or 70 or 150 years, or almost anytime in the history.

This is bit gloomy writing, Hopefully the next posting will be different.

My 100 days in this new state of life has just passed. If I were in a new role in business it should be the right time to assess my success and to make early corrections to my behavior and goal setting.

What have I done? Many things, actually. I made a promise to finalize a couple of projects that had been on my agenda for quite some time. I have chaired Nokia Foundation for 8 years soon and while this is my last year I have to do my best to help may successor to have a running start. There has been also some other tailing projects but all in all those will end by the end of this year. I will give up all my duties and tasks that have any Nokia flavor.

I have been working on many other topics parallel to Nokia and those will continue. Tekniikan museo, Standardointilautakunta and TEK valtuusto, just to mention some. The challenge I have relates to the academic studies, do I have the energy and passion to progress with them. I have several options to pursuit.

And then, of course, I have the options open to focus more on housekeeping, gardening and all kinds of maintenance work that I have put aside. And many similar hobbies to work with family trees or small electronics and anything between.

During the first 100 days I have not yet been able to identify the essential areas but rather I have been working on all that just have popped up. This is obviously not the optimum. I will waste my precious time on my retirement if I can not decide what is important and what is not. In the short term I can not avoid spending a lot of time and thoughts for the previous generation while I should spend at least equally for the well-being of the next.

Retirement itself is clearly a blessing. There is so much more time to invest in things that require more. On the other hand, it may become a curse if I’m not able to decide more clearly what is important and what is not. Retirement is an opportunity which deserves personal leaderships, similarly as any other period in one’s lifetime.

It is now the end of the second week of Covid-19 pandemic. Who announced the pandemic in March 13, I mean, it was WHO who made the announcement. Anyway, it is not now any proper time for making jokes, sorry for this.

As my town, my province, my country and gradually the whole world is closing down, it is obviously important to open up new channels for people to be in contact with each other. As our President Sauli Niinistö said, while keeping the physical distance large it is even more important to keep the human distance small. I try to follow the guidance.

So far so good. All in our family are currently doing well. We have our normal difficulties but the corona virus has not yet impacted us directly. We are all spread out, however, to different locations and now also on different sides of the province border, which now makes it impossible for us to physically meet each other. Now we will meet each other regularly over phone.

We all are practicing new ways to work. This is not very difficult as we have had good virtual meeting systems available for a long time. Now we only need to do all our things using these tools. Not really a big issue for me, it is somewhat more challenging to others, for instance teaching music over video does not really work well due to the long delays of the networks. Obviously we need 5G now to remove the latency.

Fortunately this virus attack took place in spring time. Weather is perfect for out door activities and this makes it much easier to manage with the depressive news flooding in to our video screens and newspapers day after day. I just noted that there are so many things I should have done on the back yard and now I have no excuses to collect all the leaves and dead grass and other garbage… seems like a good idea to do it just today.

As it is totally unpredictable what will happen to each one of us during the next weeks and months, I do not make promises. But conditionally I can say, that now it is also good time to make other people to know what is ongoing… and therefore I promise that I try to make some updates every once in awhile. And I would encourage others to follow.

That’s all folks for now!

This is our first Christmas in this virtual world. Finally we have access to Internet over fiber which after all, is much better than the 4G access. The trouble with the wireless was both the poor 4G and the clumsy Huawei router. The router was awarded a second chance in out country home where the coverage is much better than in here in the suburban Helsinki. This virtual world or domain provides us almost two orders of magnitude more storage and many new possibilities than our earlier domain server. It is to be seen if there will be comparable interest to build the web site. With acceptable excuses, I could claim, that we do not know.

Today, just to text the web site capabilities, I will you all a Merry and Peaceful Christmas 2018 and Happy new year 2019.

It took awhile to find all the controls to personalize the pages. Some details need further polishing.

Welcome to WordPress. This is your first post. Edit or delete it, then start writing!